Värintoistoindeksi (CRI, colour rendering index, Ra-indeksi) kertoo valaisimen kyvystä toistaa värejä verrattuna vertailuvalonlähteeseen. Mittausprosessi poikkeaa alemman ja ylemmän kelvin-asteikon valaisimilla: alle 5000 kelvinin valonlähdettä verrataan eräänlaiseen mustaan kappaleeseen, ”Plankin säteilijään”, kun taas 5000 kelvinin ylittävät valonlähteet saavat vertailukohteekseen standardisoidun luonnonvaloloisteputken. Värintoistoindeksi on jaettu asteikolle nollasta sataan, jossa 0 ei toista värejä lainkaan, ja 100 toistaa värit täydellisesti. Värintoistoindeksi määritetään vertailemalla kahdeksaa standardisoitua väriä mitattavassa valossa sekä vertailuvalossa.

Yllättävää värintoistoindeksin mittausmenetelmässä on se, ettei se ole nykytietokoneidenkaan aikana likimainkaan aukoton.  Ennenvanhaan kahdeksan vertailtavaa väriä (R1, R2, R3, R4, R5, R6, R7 ja R8) asetettiin vertailtavan valaistuksen sekä referenssivalaistuksen alle tarkkaan valitun raadin tarkasteltavaksi niin, että värintoistoindeksi määräytyi puhtaasti raadin aistinvaraisen tarkastelun tuloksena.  Tänäpäivänä raadilla on apunaan tietokoneet, ja mittaukset ovat toistettavissa (useimmiten samalla tuloksella), mutta värintoistoindeksin määrittäminen pysyy yhä vahvasti aisteista riippuvaisena.  Parempaa mittausmenetelmää ollaan kehittämässä, jotta systeemistä tulisi aukoton.  Myös väriskaala standardisoiduissa väreissä on hieman rustiikkinen, ja esimerkiksi lehtivihreä, kirkkaanpunainen tai ihonväri eivät ole automaattisesti paletissa mukana – näitä voi kuitenkin mitata lisämittauksin.

Värintoistoindeksiltään yli 80 yltävä valo mielletään useimmiten luonnolliseksi valoksi. Indeksillä alle seitsemänkymmenen jäävä valaisin tuntuu vääristävän värejä, kun taas värintoistoindeksiltään yli 90 nouseva valaisin on jo värintoistoltaan erinomainen, ja käy esimerkiksi valo- ja videokuvaukseen.  Teollisuudessa sekä liikenteen valaisussa värintoistoindeksit ovat usein yllättävän matalia, jopa 20-60. Sen sijaan jopa hieman yllättäen perinteinenkin, tehokas loisteputkivalaisin voi yltää yli 80 värintoistoindeksiin.

Värintoistoindeksi ja LED-valaisimet

LED-valaisimissa ero värintoistoindeksissä halvan ja laadukkaan ledin välillä voi olla mielettömän suuri.  LED-valaisimen spektri on luonteeltaan sellainen, että se nousee piikkiin sinisen kohdalla, ja laskee punaista kohti mentäessä radikaalistikin.  Tämä voi aiheuttaa sen, että halpis-ledi toistaa hyvin sinisen, mutta ei punaista enää lainkaan.  Laadukkaan LED-valaisimen spektri on tasaisempi läpi lämpimien sävyjen, jolloin myös punainen toistuu hyvin.  Hehkulampun spektri nousee tasaisesti kylmistä sävyistä lämpimiä kohti.

Milloin värintoistoindeksiin on syytä kiinnittää huomiota?

Värintoistoindeksi nousee tärkeään rooliin silloin, kun valaiset tiloja, joissa värien realistinen ilme on oleellisessa asemassa. Tämänlaisia tiloja ovat esimerkiksi vaatekaupat, hedelmä- ja vihannesosastot, maalaamot, taidegalleriat, ompelimot, autokaupat ja -huollot, tehtaat, lääkäriasemat, hammaslääkärit, kauneushoitolat, kampaamot ja vastaavat. Myös kotioloissa värintoiston on syytä olla kunnossa ainakin laittautumis- ja pukeutumistiloissa, jotta työpaikan vessan peilistä ei kurkkaa virheän paidan sijasta sininen.