Riittävä valaistusteho on avain huolellisen työskentelyn onnistumiseen, tarkkaan jälkeen ja optimoituun tuottavuuteen. Riittävä valaistusteho kulkee käsi kädessä suunnitelmallisen valaisinsijoittelun kanssa, jotta tilassa saadaan minimoitua valaisimien aiheuttamat epätoivotut ilmiöt, kuten heijastuminen, häikäisy ja varjoalueet. Valaistustehon mittaaminen onnistuu siihen suunnitellulla mittarilla, joka kertoo mitattavan alueen luxit (lx) eli lumenit neliömetrille (lm/m2).

Se, miten hyvä valaistusteho riittää mihinkin tilaan ja työtehtävään, ei ole täysin yksiselitteistä. Työtehtävät poikkeavat vahvasti vaatimus- ja tarkkuusvaatimustasoiltaan, toteutusympäristöiltään (ulko- vs. sisätila), vuorokaudenajoiltaan sekä ympäristöiltään. Seuraavassa eriteltynä yksinkertaistettuna eri tarkkuustasoja vaativien työtehtävien valaistussuositukset (Ranto, Juha. Insinöörityö, Metropolia 2016. ”Valaistusmittaukset ja valaistuslaboratoriotilojen suunnittelu”).

1. Ulkotyöalueet

Ulkotiloissa riittää vähempikin keinotekoinen valo. Ulkotiloiksi luokitellaan esimerkiksi puistot, rinteet, kentät ja vastaavat. Valaistussuositus on 20-50 luxia.

2. Tilat, joita ei käytetä jatkuvasti työskennellessä

Sellaiset tilat, joissa ei toimita jatkuvasti, pärjäävät hieman vaatimattomammallakin valaistustasolla. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi eteiset ja aulat, joista lähinnä kuljetaan läpi, sekä WC-tilat. Valaistussuositus näille alueille on 50-200 luxia. On kuitenkin hyvä huomioida, että jos esimerkiksi WC-tiloissa on pystyttävä laittautumaan, tämä valaistusteho ei riitä.

3. Yksinkertaiset näkötehtävät

Tehtävät ja tilat, jotka eivät vaadi erityistä huolellisuutta, kuuluvat tämän kastin alle. Esimerkkejä ovat paperikonesalit ja maalaamot, luentosalit, pakkaustyö, jne. Valaistussuositus näille alueille on 200-500 luxia.

4. Kohtuullista tarkkuutta vaativat näkötehtävät

Sellaiset tehtävät, jotka vaativat jo hyvää näkyvyyttä, mutta eivät ole erityisen haastavia tai yksityiskohtaisia. Esimerkkejä tällaisista tilloista ovat toimistot, luokkahuoneet, laboratoriot, konferenssitilat, vastaanottotiskit, terveyskeskusten tutkimushuoneet ja vastaavat. Valaistussuositus näille tiloille on 300-700 luxia.

5. Tarkkuutta vaativat näkötehtävät

Tehtävät, joissa yksityiskohdat ja huolellisuus ovat jo erittäin tärkeitä kokonaisuuden kannalta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi piirrustustyö, tarkka penkki- ja konetyö, pankkien asiakaspalvelutyö, kassatyö ja avotoimistotyö. Suositeltu valaistusteho kyseisille tiloille on 500-1000 luxia.

6. Erittäin suurta tarkkuutta vaativat näkötehtävät

Tehtävät, joissa esimerkiksi värin totuudenmukainen määritys voi ratkaista tehtävän onnistumisen, ja tarkkuuden on oltava äärimmillään. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi ensiapupoliklinikkatyö, tarkka kone- ja penkkityö, värintarkastus- ja värinmäärittelytyö, tarkkailutyö, vaativa konttorityö, kirjastotyö, vaativa piirrustustyö ja vaativa laboratoriotyö. Tiloja, jotka vaativat tämän tason valaistustehon, ovat myös leikkaussalit, näyteikkunat sekä myyntipöydät. Valaistussuositus on 750-2000 luxia.

7. Pitkäaikaiset erittäin vaativat näkötehtävät

Sellaiset tehtävät, joissa keskittymisen ja tarkkuuden on oltava huipussaan koko työpäivän ajan, ilman katkoksia. Tällaisia työtehtäviä ovat esimerkiksi käsikaiverrus, mikroelektroniikkatyö, mikroskopiointi, liukuhihnatyö ja sähkövarustetyö. Myös näyteikkunan etuosan on hyvä olla valaistu tämän standardin mukaisesti. Valaistussuositus pitkäaikaisiin, erittäin vaativiin työtehtäviin on 1000-3000 luxia.

Vaikka ohjeistukset antavat hyvää osviittaa oikeasta valaistustehosta, on kuitenkin muistettava myös omat mieltymykset ja tehtävänkuvausten yrityskohtainen variaatio. Yleisesti esimerkiksi toimistotyön valaistussuositukset ovat jopa turhan alhaisia tarjotakseen toivottuja etuja, kuten virkeystasojen nousua ja tuottavuuden merkittävää kasvua. Tästä syystä on aina tärkeää keskustella ammattilaisen kanssa omista tiloista ja toiveista, jotta valaistussuunnittelu tapahtuu kustomoidusti omien tarpeidenne ympärille.